VINKKEJÄ EXTREME-URHEILUN KUVAAMISEEN OSA 2

Kuten tämän artikkelisarjan edellisessä osassa todettiin, extreme-urheilussa suoritettavat temput saattavat kestää alle sekunnin. Kun näet etsimessäsi täydellisen hetken, on jo liian myöhäistä. Sinun täytyy luottaa itseesi ja ottaa kuva juuri ennen huippuhetkeä. Ennakoi mitä on tapahtumassa ja luota vaistoihisi. Vaistosi tarkentuvat harjoituksen myötä. Useimpien extreme-urheilutemppujen kohdalla sinulla on useampia mahdollisuuksia saada aikaan onnistunut otos, joidenkin kohdalla sinulla taas voi olla liikaakin tarjontaa. Tällöin voit kokeilla erilaisia kuvakulmia tai koettaa keksiä jotain aivan uutta. Toimintaurheilun kirjoittamaton sääntö on, että tempun täytyy onnistua alastulossa. Tämä väite on ollut olemassa niin pitkään kuin näitä lajeja on harrastettu. Urheilijan täytyy onnistua tempussaan, että siitä voi julkaista kuvia, tai muuten heidän uskottavuutensa murtuu. Iso kysymys tässä tilanteessa on se, että täytyykö julkaistun kuvan olla juuri siitä tilanteesta, jolloin temppu onnistui? Tämä on aivan sinun itsesi harkittavissa. Itse valitsisin valokuvauksellisesti parhaan otoksen yrityksistä.

Kuvakulmat

Paras kuvakulma on tyypillisesti mahdollisimman alhaalta otettu. Tämä lisää korkeutta kohteelle ja tuo valokuvassa olevan henkilön paremmin esille. Tätä tekniikkaa näkee paljon lehdissä, mutta tässä asiassa ei ole mitään tiukkoja sääntöjä. Kun pääset kuvauspaikalle, katsele ympärillesi ja kokeile ottaa kuvia eri kuvakulmista, kunnes löydät parhaan kulman, josta otetuissa kuvissa temput näyttävät parhaalta. Sommittelun kannalta tulee miettiä sitä, että kuva vaikuttaa johdonmukaiselta katsojan kannalta. Kuvasta olisi syytä ilmetä kolme päätekijää, mistä temppu alkoi, missä se on nyt ja mihin se tulee päättymään. On olemassa lukematon määrä kuvia kohteesta ilmassa kesken tempun, mutta jos kuvassa ei ole mitään kontekstia, kuvassa voisi olla skeittaaja, pyöräilijä tai muu extreme-urheilija pelkkää taivasta vasten tietyssä asennossa, konteksti on avainasemassa kuvan sommittelussa.

Kuvakulmat

Paras kuvakulma on tyypillisesti mahdollisimman alhaalta otettu. Tämä lisää korkeutta kohteelle ja tuo valokuvassa olevan henkilön paremmin esille. Tätä tekniikkaa näkee paljon lehdissä, mutta tässä asiassa ei ole mitään tiukkoja sääntöjä. Kun pääset kuvauspaikalle, katsele ympärillesi ja kokeile ottaa kuvia eri kuvakulmista, kunnes löydät parhaan kulman, josta otetuissa kuvissa temput näyttävät parhaalta. Sommittelun kannalta tulee miettiä sitä, että kuva vaikuttaa johdonmukaiselta katsojan kannalta. Kuvasta olisi syytä ilmetä kolme päätekijää, mistä temppu alkoi, missä se on nyt ja mihin se tulee päättymään. On olemassa lukematon määrä kuvia kohteesta ilmassa kesken tempun, mutta jos kuvassa ei ole mitään kontekstia, kuvassa voisi olla skeittaaja, pyöräilijä tai muu extreme-urheilija pelkkää taivasta vasten tietyssä asennossa, konteksti on avainasemassa kuvan sommittelussa.

Kasvot kuvaan

Kolmas vinkki hyvään sommitteluun on välttää takaapäin otettuja kuvia. Hyvän extreme-urheilukuvan ottamisen avainasemassa on saada urheilijan silmät mukaan kuvaan. Kun etsit sopivaa kulmaa kuvallesi, tutki missä suunnassa urheilija lähestyy temppua ja suunnittele kuva sen mukaisesti. Kun saat kohteen silmät mukaan otokseen, saat aina aikaiseksi paremman kuvan. Moni saattaa miettiä, mikä on paras linssi extreme-urheilusta otettaviin kuviin. Yleensä paras vaihtoehto on käyttää täyden kennon kalansilmälinssiä. Tämä linssi antaa loistavan laajakulmaisen vääristymän, jonka ihmiset yhdistävät tämänkaltaiseen valokuvaukseen. Tällaisella linssillä kuvatessa sinun täytyy kuitenkin päästä erittäin lähelle toimintaa, mistä pääsemmekin vielä viimeiseen vinkkiin tällaisessa kuvaamisessa.

Ole varovainen

Sinun täytyy aina olla tietoinen ympäristöstäsi jokaisen hetkenä valokuvatessasi extreme-urheilua, vaikka käyttäisit kuvaamiseen pitkää linssiä kauempaa. Jos kuvaan vaikkapa skeittipuistossa, paikalla on hyvin todennäköisesti enemmänkin porukkaa, eikä sinun kannata unohtaa tätä missään tilanteessa. Tämä tarkoittaa, että skeittilautoja lentelee kirjaimellisesti ympäriinsä. On liiankin todennäköistä, että jossain vaiheessa saat irti karanneen skeittilaudan nilkoillesi, ellet pidä varaasi, ja tämä voi olla hyvin kivuliasta ja aiheuttaa pahimmillaan jopa vammoja. Mutta kun kuvaat mahdollisimman laajakulmaisella linssillä, kuten esimerkiksi niin sanotulla kalansilmälinssillä, riskinä on saada laudan tai pyörän lisäksi myös kuljettaja syliisi, jos temppu sattuu epäonnistumaan. Vaikka olosi saattaa tuntua turvalliselta, kun katselet tapahtumia kameran etsimen kautta, sinun täytyy aina muistaa, että kuvaaminen voi olla lähes yhtä vaarallista kuin varsinaisten temppujen tekeminen, jos ne sattuvat menemään pieleen. Pidä silmäsi aina auki ja muista, että kuva ei ole kivun arvoinen, jos satut saamaan laudan päähäsi, kun skeittaaja epäonnistuu tempussaan.